Suklaa
Suklaan polku Brunbergin kääreisiin
Suklaa saapui Eurooppaan 1500-luvulla.
Espanjalaiset olivat ylittäneet Atlantin aallokot ja rantautuneet Keski-Amerikkaan Kristoffer Kolumbuksen johdolla. Viidakon uumenissa espanjalaiset tapasivat asteekkeja, jotka kulauttelivat kurkkuunsa karvasta ja chilillä maustettua juomaa. Juoma oli lämmittävää ja piristävää.
Espanjalaisten konkistadorien Eurooppaan tuomasta pavusta tuli pian aristokraattien suosima juoma. Atlantin tällä puolen juomaan lisättiin sokeria, ja se saavutti myös maineen lääkkeenä ja lemmenjuomana.
Vuonna 1828 alankomaalainen Casparus van Houten patentoi kaakaopuristimen, jolla saatiin pavuista rutistettua rasva eli kaakaovoi. Jäljelle jääneestä kaakaojauheesta valmistettiin muun muassa tummaa suklaata.
Vuonna 1875 sveitsiläinen Daniel Peter keksi lisätä kaakaojauheeseen maitotiivistettä, joka pehmensi makua ja vaalensi väriä. Maitosuklaan menestystarina alkoi.
Suomalaiset rakastuvat suklaaseen
Suomalaiset omaksuivat suklaan syönnin Venäjältä 1800-luvulla. Muualta maailmalta ei juuri tuotu makeisia, sillä Venäjä peri ulkomailta kuljetuista makeisista tuontitulleja suojatakseen omaa tuotantoaan. Silti suklaasta saatiin maistiaisia todistettavasti ainakin Ruotsista.
Suklaan valmistaminen vaati korkeampaa ammattitaitoa ja suurempia koneinvestointeja kuin muiden makeisten, joten kuka tahansa ei voinut valmistaa suklaata.
Brunbergille se mahdollisuus avautui noin 1910-luvulla, kun Brunbergin edeltäjä, A. W. Lindforsin karamelli- ja marmelaaditehdas osti Ab William Wiik Oy:n. William Wiikillä oli valikoimissaan suklaata, ja yritysoston kautta Brunberg sai tarvittavat valmiudet suklaan valmistamiseen.
Brunbergin suklaatuotteet
Brunbergin valikoimissa on suklaata moneen eri makuun. Tarjolla on käsintehtyjä suklaalevyjä, käsintehtyjä konvehteja, suklaanappeja, maitosuklaata, tummaa suklaata, tryffeleitä, tryffelipatukoita, Suukkoja ja suklaakuorrutteisia toffeepaloja. Suklaata on myös Alku Toffee Suklaa -makeisissa.
Brunbergin suklaavalikoimassa on lisäksi sokerittomia, laktoosittomia ja vegaanisia vaihtoehtoja – sallittuja nautintoja lähes kaikille!
Brunberg valmistaa laktoositonta maitosuklaata ainoana suklaavalmistajana Pohjoismaissa.
Vuosien mittaan Brunbergin makeistehtaalla on valmistettu muun muassa Taiga-suklaata, Brenda-patukoita ja Brunette-konvehteja, sekä ylijäämäsuklaasta tehtyjä Rommipatukoita. Sodan aikaan tarjolla oli raaka-ainepulan vuoksi epätavallisempia tuotteita, kuten suklaajauhetta.
Ylpeänä voimme sanoa, että Brunberg oli eturivissä aloittamassa Suomen tumman suklaan nauttimisen trendiä.
Kotimaan markkinoiden lisäksi Brunbergin suklaata menee muun muassa vientiin ja jäätelöiden kuorrutteeksi.
Suklaa, vastustamaton herkku
Suklaan suosio kasvaa vuosi vuodelta. Me suomalaiset rakastamme sitä! Syömme vuosittain keskimäärin 6,5 kiloa suklaata henkeä kohden.
Mikä saa meidät himoamaan tätä kaakaoista herkkua?
Suklaa maistuu hyvältä, sen maku rentouttaa, se tuo hyvää mieltä ja hellii hermostoa. Suklaa auttaa myös pysymään virkeänä.
Tutkimusten mukaan suussa sulava suklaa tuottaa yhtä paljon aivotoimintaa ja sydämentykytyksiä kuin intohimoinen suudelma – mutta neljä kertaa kauemmin.
Hyvä suklaa on elämys ensimmäisestä napsahduksesta saakka.
Suklaan valmistus
Herkullisen suklaan salaisuus on korkealuokkaisissa raaka-aineissa ja tarkoissa valmituslämpötiloissa.
Suklaan pääraaka-aineita ovat kaakaomassa, kaakaovoi, maito- tai maitojauhe ja sokeri. Raaka-aineet sekoitetaan suklaasekoittimessa tasaiseksi massaksi. Massa ajetaan koneeseen, joka jauhaa sokerin ja kaakaokiteet erittäin hienoksi. Tämän valssaukseksi kutsutun toimenpiteen jälkeen massa menee skonssaukseen, jossa se viipyy 12–18 tuntia 50–70 asteessa.
Skonssauksessa kiteet pyöristyvät, kitkerät aromit haihtuvat ja maitojauheesta tullut kosteus poistuu. Sen jälkeen massaan lisätään hieman lesitiiniä, jotta suklaa leviäisi tuotteiden päälle tasaisesti.
Seuraavaksi suklaa pumpataan tankkiin, jossa sitä säilytetään noin 42 asteessa.
Loppukäsittelyssä suklaa temperoidaan, jolloin se jäähdytetään noin 28–29 asteeseen ja sitten lämmitetään vielä 31 asteeseen. Näin suklaaseen muodostuu oikeanlainen kiderakenne, eikä se harmaannu oikein säilytettäessä.
Temperoinnin jälkeen suklaa voidaan valaa muotteihin tai sillä voidaan kuorruttaa esimerkiksi patukoita. Ennen paketointia suklaa vielä jäähdytetään kylmätunnelissa noin 12 minuutin ajan 12–17 asteessa. Pakotointi suojaa suklaan aromeja.
Lopuksi suklaa vapautetaan kääreistään, siitä lohkaistaan sopivia paloja ja nautitaan.
Suklaa maistuu parhaimmalta huoneenlämpöisenä eli noin 20–21 asteisena.
Lähteet:
Mari Leppänen (2004). Lakua! Kustannusyhtiö Nemo emoambridge
https://historianet.fi/kulttuuri/herkkujen-historiaa-mista-suosikkimakeisten-juuret-juontavat
Brunbergin tuotekehityspäällikkö Mauri Niemelän haastattelu
Lue myös nämä tarinat
Tryffeli
Brunbergin Tryffeli 100 vuotta Tryffeli on suussa sulava suklaamakeinen, pieni samettinen herkkupala. Se on ollut jo lähes sadan vuoden ajan suosittu vieminen ja kahvipöydän sulostuttaja, mutta sitä on tarjoiltu perinteisesti myös joulupöydässä aterian päätteeksi. Se pistää suut makeaksi. Mutta mikä on tryffelien salaisuus? Suklaata pehmeämmät Brunbergin Tryffelit Tryffelit tulivat Brunbergin valikoimiin 1920-luvulla. Brunbergin edeltäjä, Lindforsin [...]
Suukot
Suukkojen tarina Pyöreä vohveli, kuohkea vaahtotäyte ja ohut suklaakuorrute – niistä on Suukot tehty. Suukot tunnetaan ympäri maailman, mutta on epäselvää – ja kiisteltyä – mille maalle kuuluu kunnia ensimmäisistä Suukoista. Erään tarinan mukaan ensimmäiset Suukot valmisti pariisilainen kondiittorimestari 1800-luvulla. Leivoksia kutsuttiin nimellä tête de nègre (neekerinpää). Suukkoja syödään varsinkin Keski-Euroopassa, mutta myös Englannissa, jossa [...]
Lakritsi
Lakritsin pitkä ja herkullinen historia Lakritsin tuoksu leijailee pitkin Porvoon kaupunkia. Siitä tietää, että Brunbergin tehtaalla valmistuu parhaillaan satsi tuoreen pehmeää, mustaa ja täyteläistä lakritsia. Lakritsi on yksi suomalaisten suosikkimakeisista. Brunbergin valikoimiin se tuli vuonna 1932, mutta mustan ja makean herkun juuret ulottuvat ainakin 3000 eaa. saakka. Kuuluisa faarao ja lakritsin voimin voitettuja taisteluja Lakritsi [...]
Alku
Alku – klassikkokaramelli 1910-luvulta Alku-karamelli yksi Suomen vanhimmista yhä valmistettavista makeisista. Sen kermainen maku on ilahduttanut suomalaisia yli sadan vuoden ajan. Alku tuli Brunbergin edeltäjän, Lindforsin Karamellitehtaan, valikoimiin 1910-luvulla, kun Lindfors osti helsinkiläisen William Wiikin makeistehtaan. Muistitiedon mukaan alkuperäisen Alku-reseptin takana ovat pietarilaiset makeismestarit Sladkoff ja Kulakoff. Ken tietää, mutta se voi hyvinkin pitää paikkansa, [...]
