16. 2000-luku
2000-luku: Brunberg nykyään
Kuka olisi arvannut, mihin kaikkeen se johti, kun leipurikisälli A.W. Lindfors haki maistraatilta luvan harjoittaa leipurintointa vuonna 1871.
150 vuoden aikana Suomi itsenäistyi, kävi läpi useat sodat, kaupungistui ja liittyi Euroopan unioniin, mutta Brunberg jatkoi perinteisenä porvoolaisena perheyrityksenä.
2000-luvulla yritys kasvoi edelleen.
Vuonna 2000 Brunbergin Veckjärven tehdasrakennus oli käynyt pieneksi, ja yritykselle ostettiin lisää tonttimaata ja varastorakennuksen tehtaan naapurista. Teollisuustontin pinta-ala nousi 3,2 hehtaariin.
Ajat olivat muuttuneet – niin myös kieli. Vuonna 2001 Neekerinsuukon nimi muutettiin Suukoksi, sillä nimeä ei enää pidetty neutraalina yleiskielenä. Myös alkuperäistä kuvaa suukottelevasta arfikkalaispariskunnasta muokattiin ja vuonna 2020 se vaihdettiin kokonaan kuvaan, jossa komeilee Vanha Porvoo, Brunbergin kotikaupunki.
Lue lisää Suukkojen historiasta.
Vuonna 2007 Brunbergin valikoimiin tuli laktoositon maitosuklaa. Brunberg on yhä tänä päivänä Pohjoismaiden ainoa laktoosittoman maitosuklaan valmistaja.
2010-luvulla makeisveroa nostettiin kahteen kertaan, mutta karkkikauppa kävi entiseen malliin. Vero näkyi myynnin tilapäisenä notkahduksena, mutta palasi pian entiselle tasolle.
Brunberg saa uuden toimitusjohtajan
Vuonna 2011 Tom Brunberg jäi eläkkeelle toimittuaan toimitusjohtajan tehtävissä noin 15 vuotta, mutta hän jatkoi Brunbergin asioiden hoitamista hallituksen puheenjohtajana.
Samana vuonna myytiin Brunbergin vanha makeistehdas Raatihuoneenkadulta. Yksi aikakausi päättyi, toinen alkoi.
Vuonna 2011 Tom Brunbergin tilalle valittiin Porvoossa syntynyt Katarina Enholm.
Enholm oli viettänyt lapsuutensa tehtaanmyymälän tuoksuja haistellen ja herkkuja maistellen. Hän oli tehnyt 15 vuotta töitä jäätelöalalla ja sai nyt jatkaa toisten herkkujen, makeisten, parissa.
Vaikka yritystä ei enää johdettu perheyrityksenä, sen hallituksessa vaikuttaa yhä Lennart Brunbergin jälkeläiset. Nykyään hallituksessa istuvat Börje Brunbergin lapset Tom Brunberg ja Janne Brunberg sekä lapsenlapsi Mats Sjöström ja Börjen siskon Ulla Somervallin lapset Martina Somervalli, Helena Somervalli ja Camilla Somervalli-Aavarinne. Hallituksen puheenjohtajana toimii Helena Somervallin poika Tom Somervalli. Hallituksessa istuu myös Magnus Björklund.
Brunberg kasvaa ja uudistuu
Toimitusjohtajana Katarina Enholm on panostanut nykyaikaiseen tuotantotekniikkaan, automatisointiin, tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, vientiin ja uusien markkina-aukkojen etsimiseen.
Pienen yrityksen on vaikea kilpailla massamarkkinoilla, joten Brunberg alkoi erikoistua yhä enemmän erikoistuotteisiin, kuten laktoosittomiin, sokerittomiin ja vegaanisiin tuotteisiin.
Brunbergilla alettiin jälleen valmistaa käsintehtyjä konvehteja ja muitakin käsintehtyjä tuotteita. Se oli Börje Brunbergin toivomus, jota Annika Brunberg lähti toteuttamaan. Ensimmäiset käsintehdyt tuotteet tulivat markkinoille 2012.
Myös pakkauksia uudistettiin entistä näyttävämmiksi.
2010-luvulla tuotantokapasiteetti lisääntyi ja myynti kasvoi yli 30 %.
Porvoo ennen, Porvoo nyt
150 vuodessa Porvoo on kasvanut 3 500 hengen pikkukaupungista 50 300 hengen kaupungiksi. Hevosten sijasta kaduilla ajellaan nyt autoilla, asumisolot ovat kohentuneet, maatalousmaasta on tullut tietoyhteiskunta.
Silti makeiset maistuvat edelleen – vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen.
Brunberg on kasvanut yhdeksi Suomen arvostetuimmista brändeistä ja Suomen neljänneksi arvostetuimmista makeisbrändeistä.
Menestyksen takana on ollut tehtäväänsä sitoutunut henkilökunta, määrätietoiset toimitusjohtajat, perheyrityksen pitkäjänteisyys ja laadukkaat tuotteet, joilla on pitkä historia.
Vuonna 2021 Brunberg täytti kunnioitettavat 150 vuotta.
Lue myös nämä
1. Leipomo perustetaan
(1870–1890) Tapahtui noin 150 vuotta sitten… A.W. Lindfors perustaa leipomon vuonna 1871 Porvoonjoen varrella, punaisten ranta-aittojen ja mutkittelevien mukulakivien kaupungissa elettiin 1870-luvun alussa nousukautta. Porvoossa asui noin 3 500 henkeä, joista suurin osa eli yhä Vanhassa Porvoossa, vaikka varakkaimmat alkoivat siirtyä C.L. Engelin kaavoittamaan, moderniin empirekaupunginosaan. Vanhaa Porvoota pidettiin keskiaikaisena, ahtaana ja tulipaloille alttiina. Kaupunginosassa [...]
2. Perheyritys
Koko perheen yritys A.W. Lindforsin perheeseen kuului vaimo Wilhelmina (os. Saarinko) ja seitsemän lasta: Ivar, Karl, Adolf, Axel, Viktor, Aina ja Sigrid. Jokainen heistä kytkeytyi Lindforsin leipomon, ja myöhemmin makeistehtaan, toimintaan tavalla tai toisella. Kyseessä oli todellinen perheyritys alusta alkaen. Wilhelmina huolehti ensisijaisesti tuotteiden myynnistä. Leivoksia ja makeisia kaupattiin omassa myymälässä tai katetuista myymälärattaista Porvoon [...]
3. Makeistehdas perustetaan
A.W. Lindfors perustaa makeistehtaan Keväällä 1897 leipuri A.W. Lindfors ilmoitti ryhtyvänsä valmistamaan konvehteja, suklaata ja marmeladia sekä muita sokerileipurin ammattiin kuuluvia tuotteita. Makeistehtaan nimeksi tuli A.W. Lindforsin karamelli- ja marmelaatitehdas. Tehtaan tarkoituksena oli sammuttaa porvoolaisten – joita oli noin neljä ja puolituhatta – ja läheisen maaseudun asukkaiden makeannälkä. Makeisia valmistettiin sekä vähittäismyyntiin että tukkuun. 26 [...]
4. Ivar Lindfors
Kauppaneuvos Ivar Lindfors August Ivar Lindfors (21.6.1872–26.4.1950) oli todellinen liike-elämän monitaituri. A.W. Lindforsin karamelli- ja marmelaatitehtaan lisäksi hän pyöritti metalli- ja rakennusalalla toimivaa yritystään Ab Ivar Lindfors Oy:tä (per. 1918), jonka konttori sijaitsi Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 12. Kuva: porssitieto.fi Helsinkiin Ivar Lindfors muutti jo nuorena, heti valmistuttuaan ylioppilaaksi Porvoon lyseosta vuonna 1891. Ivar Lindfors teki [...]
5. Vuodet 1906-1920
Lindforsin karamellitehdas kasvaa kohisten (1906–1920) A.W. Lindforsin kuoleman jälkeen Ivar Lindfors jatkoi karamellitehtaan kehittämistä. Seuraavat vuodet olivat tehtaalle menestyksekästä aikaa. Vuonna 1907 mainetta niittäneelle makeistehtaalle otettiin oppipojaksi 16-vuotias maalaispoika, Lennart Brunberg. Nuori mies opetteli karamellinkeittäjäksi ja alkoi hiljalleen haaveilla oman makeistehtaan perustamisesta. Villa Ilomäen tilat kävivät kasvavalle makeistehtaalle pieneksi. Niinpä Ivar Lindfors osti vuonna 1908 [...]
6. Brunbergin makeistehdas perustetaan
Lennart Brunberg perustaa oman makeistehtaan 1922 1920-luku oli näyttävien juhlien ja tulevaisuudenuskon vuosikymmen. Suomi eli jälleenrakentamisen aikaa ja ravintoloissa juotiin pimeää viinaa, jota tuotiin tänne usein saaristolaisten toimesta Viron vesiltä. Ravitsemus ja terveydenhoito parani ja monet keksinnöt tekivät elämästä helpompaa. Vaurauskin lisääntyi. Porvoo oli edelleen pieni, noin 6 200 asukkaan kaupunki, mutta satamakaupunkina vilkas. Uusimmat [...]
7. Lennart Brunberg
Lennart Brunberg – makeistehtailija ja musiikin ystävä Lennart Brunberg (1891–1945) oli paitsi makeistehtailija, myös kulttuuripersoona ja yhteiskunnallisen vastuunsa tunteva yrittäjä. Musiikki oli erityisen lähellä Lennart Brunbergin sydäntä. Hän soitti viulua ja selloa ja lauloi muun muassa urheiluseura Akilleksen Sångarbröder-nimisessä kuorossa, jota johti A.W. Lindforsin poika, painin olympiavoittaja Adolf Lindfors. Lennart Brunberg toimi sekä Porvoon Orkesteriyhdistyksen [...]
8. 1930-luku
1930-luku oli mullistusten aikaa. Vuosikymmen koetteli suomalaisia pulakaudella kahteen kertaan: ensin vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen, sitten maailmansodan sytyttyä syyskuussa 1939. Mahtui vuosikymmeneen myös toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Autot, laivat, junat ja lentokoneet olivat uuden ajan tunnusmerkkejä, vaikka suurimmaksi osaksi Suomessa liikuttiin vielä hevosvoimalla ja maalla raivattiin kaskea ja käytettiin risukarheja sekä hevosten vetämiä oja-auroja. Porvoossa, jonka [...]
9. 1940-luku
Maailmansodan ja traagisen tulipalon vuosikymmen, 1940-luku "Me olemme Runebergin kaupungissa, jossa eilen tiistaina ryssän lentäjät kävivät ja tekivät urotöitään. – – Monen monelta on koti ja koko omaisuus palanut täällä." – L. Willebrand, helmikuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana Porvoota pommitettiin useaan otteeseen. Sireenien soidessa porvoolaiset juoksivat kiireesti pommisuojiin, joista yksi sijaitsi Brunberg-Lindforsin makeistehtaan kellarissa. Sota [...]
10. Börje Brunberg
Börje Brunberg, keksijähenkinen meriseikkailija Börje Lennart Brunberg (synt. 1924) oli pidetty ja määrätietoinen toimitusjohtaja, joka sitkeydellä ja päättäväisyydellä nosti Brunbergin makeistehtaan jaloilleen isänsä Lennart Brunbergin kuoleman ja sotien jälkeen. Börje Brunberg oli uudistusmielinen ja keksijähenkinen mies, jonka suuri tulevaisuuden haave oli automatisaation toteuttaminen. Hänen aikanaan Brunberg koneellistui ja nykyaikaistui, ja hän myös itse suunnitteli ja [...]
11. 1950-luku
50-luku: Suukkoja, näköradioita ja ensimmäisiä hukkapusseja Sotavuodet olivat takana, kaupungit ja elintaso kasvoivat. Monet muuttivat uusinta uutta edustaviin rintamamiestaloihin ja perustivat perheitä. Maailmalta virtasi vaikutteita, ja nuorisokulttuuri nosti lättähattuista ja geelitukkaista päätään. Vuosikymmen toi tullessaan Elviksen, Brigitte Bardotin ja James Deanin, unelmia ja nykyaikaa, vaikka edelleen Suomessa oli enemmän hevosia kuin autoja ja suurin osa [...]
12. 1960-luku
1960-luku, Brunbergin tehdas koneellistuu 60-luku oli suurten muutosten vuosikymmen suomalaisessa yhteiskunnassa. Maalta muutettiin kaupunkeihin, elintaso nousi ja yksityinen kulutus kasvoi, vaikka tarpeetonta kuluttamista vältettiin edelleen – puutteen aikaa ei ollut unohdettu. Tehtaat koneellistuivat ja tuotanto tehostui. Myös keksijähenkinen Börje Brunberg haaveili automatisaatiosta ja koneisti innokkaasti Brunbergin makeistehdasta, minkä seurauksena henkilökunnan tarve väheni. Nyt työvoiman määrä [...]
13. 1970-luku
1970-luku maistuu makealle ”Syö karkkia vain karkkipäivänä, älä muulloin milloinkaan”, M.A. Numminen lauloi 70-luvun valistuslaulussa. Suomalaiset olivat hullaantuneet makeisiin. Kulutus nousi vuosikymmenen alussa lähes seitsemään kiloon vuodessa henkeä kohti. 1970-luvulla Suomessa vallitsi niin sanottu Kekkosen aika. Asuntorakentamisessa suosittiin edullisuutta, ja kaupunkeihin kohosi betonisia kerrostalolähiöitä. Enemmistö suomalaisista asui viimein asunnoissa, joissa oli juokseva vesi, oma vessa [...]
14. 1980-luku
1980-luku: Brunberg muuttaa Veckjärventielle 80-luku nosti Brunbergin tuotantoluvut uusiin ulottuvuuksiin. 50-luvulla tuotanto oli ollut alle 150 tonnia, 60-luvulla se oli ottanut harppauksen lähes 250 tonniin ja 70-luvulla 600 tonniin – nyt tuotanto oli 1200 tonnia. Tuotannon volyymi oli lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Brunbergin ohella koko Suomessa elettiin nousukautta. Kuluttajalla oli käsissään enemmän markkoja kuin koskaan [...]
15. 1990-luku
1990-luku: lama ja monia uusia Alkuja Börje Brunberg oli tehnyt 45 vuoden uran Brunbergilla. Hän oli tuonut tehtaan nykyaikaan ja moninkertaistanut tuotantoluvut. Vuonna 1991 Börje Brunberg jäi eläkkeelle. Toimitusjohtajaksi valittiin filosofian tohtori Raimo Keskinen, joka johti yritystä vuoteen 1997 saakka. Elämänsä Brunbergia kehittänyt Börje Brunberg jatkoi Brunbergin hallituksen puheenjohtajana ja oli aina valmis antamaan neuvoja [...]
