Maailmansodan ja traagisen tulipalon vuosikymmen, 1940-luku

”Me olemme Runebergin kaupungissa, jossa eilen tiistaina ryssän lentäjät kävivät ja tekivät urotöitään. – – Monen monelta on koti ja koko omaisuus palanut täällä.” – L. Willebrand, helmikuussa 1940 

Toisen maailmansodan aikana Porvoota pommitettiin useaan otteeseen. Sireenien soidessa porvoolaiset juoksivat kiireesti pommisuojiin, joista yksi sijaitsi Brunberg-Lindforsin makeistehtaan kellarissa.

Sota piti pelossa, ja lisähuolta aiheutti yllättävä raaka-ainepula.

Makeistehtaaseen raaka-ainepula iski kuin moukari. Valtaosa makeistehtaan raaka-aineista, kuten kaakao eri muodoissaan sekä lakritsi ja sokeri, olivat tuontitavaraa.

Makeisia pidettiin myös ylellisyytenä, johon ei haluttu käyttää niukkoja resursseja.

Aluksi Brunberg-Lindforsin makeistehdas yritti pärjätä valmistamalla varsin poikkeuksellisia tuotteita kulloinkin saatavilla olevista raaka-aineista. Tarjolla oli muun muassa porkkanalakritsia.

Lopulta makeistehtaan oli hyväksyttävä tilanne. Koneet sammutettiin ja makeistehdas hiljeni odottamaan parempia aikoja.

Raatihuoneenkatu-17,-1900-lukua

Eräänä päivänä viereiseen Kaupunginpuistoon putosi pommi. Pommin sirpaleet sinkosivat tehtaan puutalon – Lennart Brunbergin perheen kodin – ikkunoihin ja seiniin. Lasit putosivat sirpaleina maahan ja puuverhoilu vaurioitui.

Kivinen tehdasrakennus säilyi entisellään.


Tulipalo vie makeistehtailijan hengen

Kun sodasta oli selvitty, makeistehdas käynnisteli koneitaan hiljalleen. Valitettavasti tehdasta kohtasi jälleen uusi onnettomuus, tällä kertaa tulipalo, joka vei Lennart Brunbergin hengen ja tuhosi hänen perheensä kodin.

Tulipalo, joka sai ilmeisesti alkunsa sähköisestä lämpötyynystä, levisi myös tehtaan toimistotiloihin ja lähettämöön.

Tapaus järkytti koko kaupunkia. Lennart Brunberg oli arvostettu makeistehtailija ja ihminen, jolla oli sydän paikallaan.

Lennart Brunbergin ja Valborg Brunbergin lapset, Börje Brunberg ja Ulla Somervalli (os. Brunberg), joutuivat astumaan isänsä suuriin saappaisiin. Tehtävä oli lähes mahdoton: sodan jäljiltä taloudellinen tilanne oli surkea, raaka-ainepula vaivasi edelleen, koneet olivat vanhanaikaiset ja rakennukset tulipalon vuoksi huonossa kunnossa – eikä rahoituksen järjestäminen ollut helppoa. 

Pikkuhiljaa tehdas saatiin kuin saatiinkin takaisin jaloilleen.

Lennart-Brunberg

Hösten-2009-276

Börje Brunbergista tulee toimitusjohtaja

Syksyllä 1946, puolitoista vuotta Lennart Brunbergin kuoleman jälkeen, makeistehdas nytkähteli käyntiin sitä mukaa, kun ulkomailta saatiin raaka-aineita. Monia tuotteita säännösteltiin vielä pitkälle sodan jälkeen.   

Vuonna 1947 Börje Brunberg nimitettiin toimitusjohtajaksi.

Kuin ihmeen kaupalla Brunberg-Lindforsin makeistehdas pääsi jo vuonna 1949 huomattaviin tuotantolukuihin, jopa 400 tonniin. Sodan aikana makeannälkä oli jäänyt tyydyttämättä, ja kaikki makeistehtaasta valmistuvat tuotteet menivät kuin kuumille kiville.

Valikoima oli huomattavasti suppeampi kuin sotaa edeltävänä aikana, ja tarjolla oli epätavallisempia tuotteita, kuten suklaajauhetta ja purkkimarmeladia.

Pula-ajan keittokirjat paljastavat, että makeannälkään on aina etsitty ratkaisuja, oli tilanne kuinka vaikea tahansa.

Lue myös nämä

1. Leipomo perustetaan

(1870–1890) Tapahtui noin 150 vuotta sitten… A.W. Lindfors perustaa leipomon vuonna 1871 Porvoonjoen varrella, punaisten ranta-aittojen ja mutkittelevien mukulakivien kaupungissa elettiin 1870-luvun alussa nousukautta. Porvoossa asui noin 3 500 henkeä, joista suurin osa eli yhä Vanhassa Porvoossa, vaikka varakkaimmat alkoivat siirtyä C.L. Engelin kaavoittamaan, moderniin empirekaupunginosaan.  Vanhaa Porvoota pidettiin keskiaikaisena, ahtaana ja tulipaloille alttiina. Kaupunginosassa [...]

2. Perheyritys

Koko perheen yritys A.W. Lindforsin perheeseen kuului vaimo Wilhelmina (os. Saarinko) ja seitsemän lasta: Ivar, Karl, Adolf, Axel, Viktor, Aina ja Sigrid. Jokainen heistä kytkeytyi Lindforsin leipomon, ja myöhemmin makeistehtaan, toimintaan tavalla tai toisella. Kyseessä oli todellinen perheyritys alusta alkaen. Wilhelmina huolehti ensisijaisesti tuotteiden myynnistä. Leivoksia ja makeisia kaupattiin omassa myymälässä tai katetuista myymälärattaista Porvoon [...]

3. Makeistehdas perustetaan

A.W. Lindfors perustaa makeistehtaan Keväällä 1897 leipuri A.W. Lindfors ilmoitti ryhtyvänsä valmistamaan konvehteja, suklaata ja marmeladia sekä muita sokerileipurin ammattiin kuuluvia tuotteita. Makeistehtaan nimeksi tuli A.W. Lindforsin karamelli- ja marmelaatitehdas. Tehtaan tarkoituksena oli sammuttaa porvoolaisten – joita oli noin neljä ja puolituhatta – ja läheisen maaseudun asukkaiden makeannälkä. Makeisia valmistettiin sekä vähittäismyyntiin että tukkuun. 26 [...]

4. Ivar Lindfors

Kauppaneuvos Ivar Lindfors August Ivar Lindfors (21.6.1872–26.4.1950) oli todellinen liike-elämän monitaituri. A.W. Lindforsin karamelli- ja marmelaatitehtaan lisäksi hän pyöritti metalli- ja rakennusalalla toimivaa yritystään Ab Ivar Lindfors Oy:tä (per. 1918), jonka konttori sijaitsi Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 12. Kuva: porssitieto.fi Helsinkiin Ivar Lindfors muutti jo nuorena, heti valmistuttuaan ylioppilaaksi Porvoon lyseosta vuonna 1891. Ivar Lindfors teki [...]

5. Vuodet 1906-1920

Lindforsin karamellitehdas kasvaa kohisten (1906–1920)  A.W. Lindforsin kuoleman jälkeen Ivar Lindfors jatkoi karamellitehtaan kehittämistä.  Seuraavat vuodet olivat tehtaalle menestyksekästä aikaa. Vuonna 1907 mainetta niittäneelle makeistehtaalle otettiin oppipojaksi 16-vuotias maalaispoika, Lennart Brunberg. Nuori mies opetteli karamellinkeittäjäksi ja alkoi hiljalleen haaveilla oman makeistehtaan perustamisesta. Villa Ilomäen tilat kävivät kasvavalle makeistehtaalle pieneksi. Niinpä Ivar Lindfors osti vuonna 1908 [...]

6. Brunbergin makeistehdas perustetaan

Lennart Brunbergin perustaa oman makeistehtaan 1922 1920-luku oli näyttävien juhlien ja tulevaisuudenuskon vuosikymmen. Suomi eli jälleenrakentamisen aikaa ja ravintoloissa juotiin pimeää viinaa, jota tuotiin tänne usein saaristolaisten toimesta Viron vesiltä. Ravitsemus ja terveydenhoito parani ja monet keksinnöt tekivät elämästä helpompaa. Vaurauskin lisääntyi. Porvoo oli edelleen pieni, noin 6 200 asukkaan kaupunki, mutta satamakaupunkina vilkas. Uusimmat [...]

7. Lennart Brunberg

Lennart Brunberg – makeistehtailija ja musiikin ystävä Lennart Brunberg (1891–1945) oli paitsi makeistehtailija, myös kulttuuripersoona ja yhteiskunnallisen vastuunsa tunteva yrittäjä. Musiikki oli erityisen lähellä Lennart Brunbergin sydäntä. Hän soitti viulua ja selloa ja lauloi muun muassa urheiluseura Akilleksen Sångarbröder-nimisessä kuorossa, jota johti A.W. Lindforsin poika, painin olympiavoittaja Adolf Lindfors.   Lennart Brunberg toimi sekä Porvoon Orkesteriyhdistyksen [...]

8. 1930-luku

1930-luku oli mullistusten aikaa. Vuosikymmen koetteli suomalaisia pulakaudella kahteen kertaan: ensin vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen, sitten maailmansodan sytyttyä syyskuussa 1939. Mahtui vuosikymmeneen myös toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Autot, laivat, junat ja lentokoneet olivat uuden ajan tunnusmerkkejä, vaikka suurimmaksi osaksi Suomessa liikuttiin vielä hevosvoimalla ja maalla raivattiin kaskea ja käytettiin risukarheja sekä hevosten vetämiä oja-auroja. Porvoossa, jonka [...]

10. Börje Brunberg

Börje Brunberg, keksijähenkinen meriseikkailija Börje Lennart Brunberg (synt. 1924) oli pidetty ja määrätietoinen toimitusjohtaja, joka sitkeydellä ja päättäväisyydellä nosti Brunbergin makeistehtaan jaloilleen isänsä Lennart Brunbergin kuoleman ja sotien jälkeen. Börje Brunberg oli uudistusmielinen ja keksijähenkinen mies, jonka suuri tulevaisuuden haave oli automatisaation toteuttaminen. Hänen aikanaan Brunberg koneellistui ja nykyaikaistui, ja hän myös itse suunnitteli ja [...]

11. 1950-luku

50-luku: Suukkoja, näköradioita ja ensimmäisiä hukkapusseja Sotavuodet olivat takana, kaupungit ja elintaso kasvoivat. Monet muuttivat uusinta uutta edustaviin rintamamiestaloihin ja perustivat perheitä. Maailmalta virtasi vaikutteita, ja nuorisokulttuuri nosti lättähattuista ja geelitukkaista päätään. Vuosikymmen toi tullessaan Elviksen, Brigitte Bardotin ja James Deanin, unelmia ja nykyaikaa, vaikka edelleen Suomessa oli enemmän hevosia kuin autoja ja suurin osa [...]