Suukkojen tarina

Pyöreä vohveli, kuohkea vaahtotäyte ja ohut suklaakuorrute – niistä on Suukot tehty. 

Suukot tunnetaan ympäri maailman, mutta on epäselvää – ja kiisteltyä – mille maalle kuuluu kunnia ensimmäisistä Suukoista. 

Erään tarinan mukaan ensimmäiset Suukot valmisti pariisilainen kondiittorimestari 1800-luvulla. Leivoksia kutsuttiin nimellä tête de nègre (neekerinpää).

Suukkoja syödään varsinkin Keski-Euroopassa, mutta myös Englannissa, jossa ne kulkevat nimellä Angel Kisses, ja Venäjällä, jossa suklaakuorrutteen alla on omenahillovaahtoa.

Suukkojen suursyömäreiksi ilmoittautuvat kuitenkin israelilaiset, jotka kutsuvat omia herkkujaan kremboiksi. Krembo tulee heprean kielen sanoista krem (kerma) ja bo (sisällä).

Myös Tanskassa on hullaannuttu suklaahuppuisiin vaahtoherkkupaloihin. Niitä syödään siellä joka vuosi noin 250 miljoonaa, eli liki 50 suklaasuukkoa tanskalaista kohti.  Suomessa Suukkoja nautitaan noin 15–18 miljoonaa vuosittain.

Juuri Tanskasta juontaa juurensa Brunbergin Suukkojen tarina.


Noin 70 vuotta suukottelua

Brunbergin valikoimiin Suukot tulivat vuonna 1951. Niiden valmistuksen tietotaito haettiin Tanskasta, josta kutsuttiin myös Suukkomestari Porvoon tehtaalle käynnistämään tuotantoa.

Alun perin kuohkean vaahdon vispaus oli käsityötä ja vispatun vaahdon nosto pursottimeen vaati lihasvoimaa. Vähitellen vastuu raskaista töistä luovutettiin koneille.

Suukkojen koko ja maku ovat säilyneet alkuvuosista lähes samanlaisina – vaikka joskus kuuleekin sanottavan, että lapsuudessa Suukot olivat suurempia. Vain muoto ja koostumus ovat muuttuneet koneellistumisen myötä. Käsin tehdystä vaahdosta ei saanut yhtä kuohkeaa kuin koneella tehdystä ja muoto oli käsin tehdyn pursotuksen vuoksi hieman lumiukkomainen.


suukkolinja

Kuinka Brunberg Suukot valmistetaan?

Kumpi tulee ensin, suklainen kupu vai täyte? Tätä on kysytty Brunbergilta vuosikymmenten ajan – ja aiheesta on kirjoiteltu jopa lehdissä saakka.

Oikea vastaus on, että ilman täytettä ohuen ohut suklaakuorrute ei pysyisi muodossaan. Eli ensin asetellaan liukuhihnalle rivi vohveleita, joille pursotetaan täyte tasaisesti. Matka jatkuu kohti kahta suklaaputousta, joissa koko paketin päälle valutetaan ohut kerros sulaa suklaata.

Tämän jälkeen Suukosta ravistellaan ylimääräinen suklaa pois. Sitten Suukot jäähdytetään jäähdytystunnelissa, jonka jälkeen ne kääritään perinteiseen foliokääreeseensä ja pakataan rasioihin.


Miten Suukkoja kuuluu syödä?

Otetaanko kyljestä iso haukku? Vai rikotaanko suklaahuippu ja syödään sisus lusikalla? Yhtä oikeaa tapaa ei ole, Suukon saa nauttia kuinka vain haluaa.

Kokeile myös laittaa Suukko pakastimeen ja nauttia jäätelön tapaan!

Brunberg

suukot

Suukkoja moneen makuun

Alkuperäinen Brunbergin Suukko maistuu vaniljalta. Vuosien varrella makuvaihtoehtoina on ollut myös muun muassa mansikka, minttu, ananas, jaffa, laku ja mocca. Lisäksi talvikausiksi markkinoille on tuotu sesonkimakuja, kuten Talvisuukko.

Nykyään Brunbergin valikoimissa on sesonkituotteen lisäksi kolme makua: Brunberg Mansikkasuukko, Brunberg Vaniljasuukko ja Brunberg Moccasuukko

Suukkojen suosio on kasvanut jatkuvasti. Niitä annetaan lahjaksi, tuodaan tuliaisiksi ja asetellaan kahvipöydän tarjoiluastialle.

Suukot maistuvat kaikille sukupolveen katsomatta!


Ajat muuttuvat, nimet muuttuvat

Euroopassa Suukkoja kutsuttiin aiemmin Neekerinsuukoiksi, mutta nimi on vaihtunut kielen muuttumisen myötä.

Esimerkiksi Saksassa herkkuja kutsuttiin nimellä Negerkuß, mikä korvattiin myöhemmin poliittisesti korrektimmalla nimellä Schokokuss, suklaasuukko.

Suomessa Neekerinsuukko koettiin pitkään neutraalina nimenä, mutta koska etuliite ei enää 2000-luvun alussa ollut neutraalia yleiskieltä, Brunberg pudotti nimen alkuosan pois vuonna 2001. Samalla paketin kuvaa, jossa suukotteli arfikkalaispariskunta, muuteltiin.

Vuoden 2020 alussa Brunberg vaihtoi kokonaan Suukko-rasian kansikuvaa. Suukotteleva pariskunta vaihtui kuvaan, jossa näkyy Vanha Porvoo, Brunbergin kotikaupunki.

Vastuullisuus on Brunbergille tärkeä arvo, ja haluamme tuoda makeisillamme hyvää mieltä kaikille!

Brunberg

Lue myös nämä tarinat

Tryffeli

Brunbergin Tryffeli 100 vuotta Tryffeli on suussa sulava suklaamakeinen, pieni samettinen herkkupala. Se on ollut jo lähes sadan vuoden ajan suosittu vieminen ja kahvipöydän sulostuttaja, mutta sitä on tarjoiltu perinteisesti myös joulupöydässä aterian päätteeksi. Se pistää suut makeaksi. Mutta mikä on tryffelien salaisuus? Suklaata pehmeämmät Brunbergin Tryffelit Tryffelit tulivat Brunbergin valikoimiin 1920-luvulla.  Brunbergin edeltäjä, Lindforsin [...]

Suklaa

Suklaan polku Brunbergin kääreisiin Suklaa saapui Eurooppaan 1500-luvulla.  Espanjalaiset olivat ylittäneet Atlantin aallokot ja rantautuneet Keski-Amerikkaan Kristoffer Kolumbuksen johdolla. Viidakon uumenissa espanjalaiset tapasivat asteekkeja, jotka kulauttelivat kurkkuunsa karvasta ja chilillä maustettua juomaa. Juoma oli lämmittävää ja piristävää. Espanjalaisten konkistadorien Eurooppaan tuomasta pavusta tuli pian aristokraattien suosima juoma. Atlantin tällä puolen juomaan lisättiin sokeria, ja se [...]

Lakritsi

Lakritsin pitkä ja herkullinen historia Lakritsin tuoksu leijailee pitkin Porvoon kaupunkia. Siitä tietää, että Brunbergin tehtaalla valmistuu parhaillaan satsi tuoreen pehmeää, mustaa ja täyteläistä lakritsia. Lakritsi on yksi suomalaisten suosikkimakeisista. Brunbergin valikoimiin se tuli vuonna 1932, mutta mustan ja makean herkun juuret ulottuvat ainakin 3000 eaa. saakka. Kuuluisa faarao ja lakritsin voimin voitettuja taisteluja Lakritsi [...]

Alku

Alku – klassikkokaramelli 1910-luvulta Alku-karamelli yksi Suomen vanhimmista yhä valmistettavista makeisista. Sen kermainen maku on ilahduttanut suomalaisia yli sadan vuoden ajan. Alku tuli Brunbergin edeltäjän, Lindforsin Karamellitehtaan, valikoimiin 1910-luvulla, kun Lindfors osti helsinkiläisen William Wiikin makeistehtaan. Muistitiedon mukaan alkuperäisen Alku-reseptin takana ovat pietarilaiset makeismestarit Sladkoff ja Kulakoff. Ken tietää, mutta se voi hyvinkin pitää paikkansa, [...]