1980-luku: Brunberg muuttaa Veckjärventielle
80-luku nosti Brunbergin tuotantoluvut uusiin ulottuvuuksiin.
50-luvulla tuotanto oli ollut alle 150 tonnia, 60-luvulla se oli ottanut harppauksen lähes 250 tonniin ja 70-luvulla 600 tonniin – nyt tuotanto oli 1200 tonnia.
Tuotannon volyymi oli lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa.
Brunbergin ohella koko Suomessa elettiin nousukautta.
Kuluttajalla oli käsissään enemmän markkoja kuin koskaan aiemmin. Suomalaiset hankkivat merkkivaatteita, vesisänkyjä, kotitietokoneita, korvalappustereoita ja videoita. Lomalle lähdettiin yhä useammin ulkomaille. Markkinat vapautuivat ja pankit tarjosivat auliisti lainoja.
Kilpailu makeisalalla oli kovaa, mutta Brunbergin makeiset yhdistivät jo useita sukupolvia – sillä oli paikkansa koko kansan sydämessä.
Makeistehtaan myydyin tuote oli Suukko, mutta hyvänä kakkosena tuli maitosuklaa. Muita tuotteita olivat muun muassa lakritsi, riisisuklaa, Alku-karamellit sekä Brenda- ja mokkatryffelipatukat. Kausituotteina tarjoiltiin tryffeleitä, Taigaa ja Brunette-konvehteja.
Tehtaanmyymälää varten valmistettiin käsin tehtyä marmeladia ja rommipatukkaa, joka tehtiin osittain niin sanotusta sekundasta eli tuotannon sivuvirrasta.
Huikea kasvu pakotti tehtaan jälleen kerran muuttamaan. Syyskuussa 1988 vihittiin käyttöön Veckjärventielle rakennettu kaksi kertaa aiempaa suurempi tehdasrakennus.
Tehtaan vihkimisen yhteydessä perustettiin Brunbergin säätiö. Säätiön tarkoitukseksi tuli Porvoon kulttuurielämän, erityisesti musiikin, tukeminen. Säätiön perustamisella haluttiin kunnioittaa Lennart Brunbergin muistoa. Lennart Brunberg oli ollut merkittävä henkilö Porvoon musiikkielämän kehittäjänä.
Säätiön perustivat Lennart Brunbergin lapset Ulla Somervalli ja Börje Brunberg. Ulla Somervalli toimi säätiön hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2002 ja varapuheenjohtajana vuoteen 2016 saakka. Börje Brunberg toimi hallituksen jäsenenä. Vuonna 2002 säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Helena Raumolin-Brunberg, joka jatkoi pestissään vuoteen 2017 saakka.
Säätiö jakaa apurahaa lahjakkaiden nuorten musiikinopiskelun tukemiseen.
Vuosikymmenen loppupuolella suomalaiset saivat lukea lehdistä äkkirikastuneista pörssihaista. Monet kokeilivat omaa onneaan osakemarkkinoilla. Vuosikymmenen loppua kohden nousukauden vire muuttui.
